Kuljetussopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla kuluttaja tilaa moottoriajoneuvolla tapahtuvan tavaran kuljetuksen Suomessa. Yleinen esimerkki tällaisesta sopimuksesta voisi olla esimerkiksi muuttopalvelun käyttäminen. Kuluttajan kannattaa olla tarkkana palveluntarjoajan valinnassa, sillä kuljetettavan tavaran rikkoutumisen korvaamisesta on ristiriitaista sääntelyä. On suositeltavaa valita palveluntarjoaja, joka on vakuuttanut kuljetuksen sisällön.

Kuluttajan tekemää kuljetussopimusta sääntelee kaksi lakia, kuluttajansuojalaki sekä tiekuljetussopimuslaki. Molemmat ovat pakottavaa lainsäädäntöä, eikä niiden säädöksistä sen vuoksi voi poiketa sopimuksin (kuluttajansuojalaista voi poiketa kuluttajan eduksi). Laeissa on kuitenkin hyvin erilaiset säädökset siitä, mikä on kuljetuksesta huolehtivan osapuolen vastuu, jos kuljetettava tavara rikkoontuu.

Kuluttajansuojalaki lähtee täyden korvauksen periaatteesta. Kuljetusliikkeen on siis korvatta se vahinko, joka rikkoontumisesta on aiheutunut – yleensä siis joko uuden tavaran hankintakulut tai korjauskustannukset. Tiekuljetussopimuslaki rajaa korvausvelvollisuuden 20 euroon rikkoontuneen tavaran painokiloa kohti. Esimerkiksi design-huonekalut, taulut ja taide-esineet sekä kodin elektroniikka eivät tulisi tämän säännön mukaan asianmukaisesti korvatuiksi.

On oikeudellisesti epäselvää, kumpaa korvaussääntöä sovelletaan kuluttajan tekemään kuljetussopimukseen. Riitojen ehkäisemiseksi kannattaa valita kuljetusliike, joka on vakuuttanut kuljetuksen sisällön.