Oikeus hätävarjeluun

Hätävarjelun on oltava välttämätöntä, jotta se olisi oikeutettua. Ratkaisussa KKO 2020:88 oli kyse tapauksesta, jossa B oli pahoinpidellyt puolisoaan A:ta ja heidän kahta 9–10-vuotiasta lastaan sekä uhannut tappaa A:n. A oli tämän jälkeen lyönyt pitkäteräisellä veitsellä B:tä kahdesti selkään. Korkein oikeus arvioi sitä, oliko A toiminut hätävarjelutilanteessa. Rikoslain 4 luvun 4 [...]

Oikeus hätävarjeluun

Palkkasaatavasta kanne kahden vuoden kuluessa

Ratkaisussa KKO 2020:76 työntekijä nosti yli kahden vuoden kuluttua työsuhteensa päättymisestä palkkasaatavaa koskevan kanteen. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Työsopimuslaissa säädetään, että työsuhteen päätyttyä palkkasaatava raukeaa, [...]

Palkkasaatavasta kanne kahden vuoden kuluessa

Muutostyöoikeus osakehuoneistossa

Asunto-osakeyhtiölain lähtökohta on, että osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossa. Yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa tehtävät muutostyöt edellyttävät kuitenkin yhtiön suostumuksen. Ratkaisussa KKO 2021:32 oli kyse siitä, saiko osakkeenomistaja asentaa ilmalämpöpumpun huoneiston ja parvekkeen väliseen ulkoseinään. Korkein oikeus totesi, että muutostyöoikeuden on vakiintuneesti katsottu koskevan huoneiston sisäpuolisia toimenpiteitä ja että [...]

Muutostyöoikeus osakehuoneistossa

Sopimussakko tehostaa sopimuksia

Sopimussakolla tarkoitetaan sopimukseen otettua ehtoa siitä, että sopimuksen rikkova osapuoli joutuu maksamaan toiselle osapuolelle jonkin tietyn korvauksen. Sopimukseen voidaan ottaa esimerkiksi ehto, jonka mukaan salassapitovelvollisuuden rikkoja on velvollinen maksamaan 20.000,00 euroa sen rikkomisesta. Esimerkiksi yritysten välisiin sopimuksiin sovellettavaa selkeää erityislakia ei ole olemassa, vaan niissä noudatetaan sopimuksen ehtoja sekä yleisiä [...]

Sopimussakko tehostaa sopimuksia

Osakassopimus

Osakassopimus on sopimus, jonka osakeyhtiön osakkeenomistajat tekevät. Osakassopimuksella voidaan sopia monista asioista, kuten miten yhtiön päätäntävaltaa käytetään ja miten uusia osakkaita otetaan mukaan yhtiöön. Yksi tärkeä osakassopimuksella sovittavista asioista on työntekovelvoite yhtiössä, sekä velvollisuus myydä osakkeet takaisin yhtiölle tai muille osakkeenomistajille, jos osakkeenomistaja lopettaa työskentelyn yhtiössä. Ilman osakassopimusta osakkeen omistamista [...]

Osakassopimus

Avainhenkilön sitouttaminen yhtiöön

Avainhenkilön sitouttaminen toteutetaan useimmiten osakkaaksi kutsumalla, eli antamalla työntekijälle mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita. Osakkaaksi ottaminen voidaan toteuttaa myös siten, että jo olemassa olevat osakkeenomistajat myyvät osan omista osakkeistaan uudelle osakkaalle. Jotta sitouttamistavoite saadaan toteutumaan, tulisi uuden osakkaan kanssa tehdä myös osakassopimus. Osakassopimuksella voidaan sopia osakkeenomistajan työntekovelvollisuudesta sekä siitä, miten osakkeet [...]

Avainhenkilön sitouttaminen yhtiöön

Asuntokaupan pelisäännöt

Asuntokaupalla tarkoitetaan asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaa. Asuntokauppa poikkeaa säännöiltään kiinteistön kaupasta jonkin verran, vaikka samanlaiset periaatteet koskevat molempia kauppamuotoja. Alta löydät tärkeimpiä asuntokauppoihin liittyviä sääntöjä. Kaupan kohde Asuntokaupassa myydään tyypillisesti osakehuoneisto. Osakehuoneistoon sisältyy varsinaisten asunnon sisätilojen lisäksi myös parveke, jolle on kulkuyhteys vain asunnosta. Samoin varastotilat [...]

Asuntokaupan pelisäännöt

Ylityön teettäminen voi olla työturvallisuusrikos

Tapauksessa KKO 2021:52 arvioitiin sitä, voiko työaikalainsäädännössä sallittujen ylityömäärien ylittäminen tulla arvioitavaksi työturvallisuuslain vastaisena menettelynä. Tapauksessa yhtiön työntekijät olivat tehneet ylitöitä vähimmillään 111,5 tuntia ja enimmillään 694,75 tuntia yli laissa sallitun ylityön enimmäismäärän. Syyte työturvallisuusrikoksesta perustui siihen, että työnantajan edustajina toimivat A ja B eivät olleet riittävästi seuranneet työntekijöiden ylitöitä [...]

Ylityön teettäminen voi olla työturvallisuusrikos

Osakeyhtiön lopettaminen selvitysmenettelyssä

1. Selvitysmenettelyä voidaan käyttää osakeyhtiön toiminnan lopettamiseksi, jos yhtiön varat ylittävät velat. Selvitysmenettelyssä selvitetään yhtiön varallisuustilanne, maksetaan velat ja tilitetään ylijäävät varat osakkeenomistajille. Tämän jälkeen osakeyhtiön toiminta lopetetaan. 2. Selvitysmenettelyn aloittamisesta päättää yhtiökokous 2/3 määräenemmistöllä. Päätöksessä on nimettävä yksi tai useampi selvitysmies, jotka hoitavat yhtiön asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiesten on [...]

Osakeyhtiön lopettaminen selvitysmenettelyssä

Kuluttajan oikeudet, kun tavaran toimitus viivästyy

Kuluttajansuojalaki määrittelee kuluttajankaupan säännöt. Se on pakottavaa lainsäädäntöä, eikä myyjä voi poiketa sen säännöistä kuluttajan vahingoksi. Kuluttajankaupassa myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja. Ostaja saa ensinnäkin pidättyä maksamasta osan kauppahinnasta tavaran viivästymisen perusteella. Ostaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on viivästyksen perusteella oikeus. [...]

Kuluttajan oikeudet, kun tavaran toimitus viivästyy