Hätävarjelun on oltava välttämätöntä, jotta se olisi oikeutettua. Ratkaisussa KKO 2020:88 oli kyse tapauksesta, jossa B oli pahoinpidellyt puolisoaan A:ta ja heidän kahta 9–10-vuotiasta lastaan sekä uhannut tappaa A:n. A oli tämän jälkeen lyönyt pitkäteräisellä veitsellä B:tä kahdesti selkään. Korkein oikeus arvioi sitä, oliko A toiminut hätävarjelutilanteessa. Rikoslain 4 luvun 4 [...]
Ratkaisussa KKO 2020:76 työntekijä nosti yli kahden vuoden kuluttua työsuhteensa päättymisestä palkkasaatavaa koskevan kanteen. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Työsopimuslaissa säädetään, että työsuhteen päätyttyä palkkasaatava raukeaa, [...]
Asunto-osakeyhtiölain lähtökohta on, että osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutostöitä osakehuoneistossa. Yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa tehtävät muutostyöt edellyttävät kuitenkin yhtiön suostumuksen. Ratkaisussa KKO 2021:32 oli kyse siitä, saiko osakkeenomistaja asentaa ilmalämpöpumpun huoneiston ja parvekkeen väliseen ulkoseinään. Korkein oikeus totesi, että muutostyöoikeuden on vakiintuneesti katsottu koskevan huoneiston sisäpuolisia toimenpiteitä ja että [...]
Asuntokaupalla tarkoitetaan asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaa. Asuntokauppa poikkeaa säännöiltään kiinteistön kaupasta jonkin verran, vaikka samanlaiset periaatteet koskevat molempia kauppamuotoja. Alta löydät tärkeimpiä asuntokauppoihin liittyviä sääntöjä. Kaupan kohde Asuntokaupassa myydään tyypillisesti osakehuoneisto. Osakehuoneistoon sisältyy varsinaisten asunnon sisätilojen lisäksi myös parveke, jolle on kulkuyhteys vain asunnosta. Samoin varastotilat [...]
Kuluttajansuojalaki määrittelee kuluttajankaupan säännöt. Se on pakottavaa lainsäädäntöä, eikä myyjä voi poiketa sen säännöistä kuluttajan vahingoksi. Kuluttajankaupassa myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja. Ostaja saa ensinnäkin pidättyä maksamasta osan kauppahinnasta tavaran viivästymisen perusteella. Ostaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on viivästyksen perusteella oikeus. [...]
Lakimieheen otetaan yleensä yhteyttä, kun jokin ongelmatilanne tulee vastaan tai kun riita uhkaa syntyä. Joskus yhteydenotto tehdään vasta riidan syntymisen jälkeen, kun vastapuolen kanssa ei enää jaksa omin avuin vaihtaa vaatimuksia. Juristin käyttäminen tällaisten riita-asioiden ratkaisemiseen on monesti välttämätöntä, ja vielä useammin kallista. Varsinkin käräjäoikeuteen asti meneviin riitoihin sisältyy merkittävä [...]
Kun tavaroita myydään henkilöltä toiselle, on tärkeää erotella toisistaan kuluttajankaupat ja muut kaupat. Kuluttajankaupassa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja. Kun ostat esimerkiksi vaatteita vaateliikkeestä tai auton autokaupasta, on kyse kuluttajankaupasta. Kuluttajansuojalaki sääntelee kuluttajankauppoja, ja antaa kuluttajalle paremmat mahdollisuudet suojautua myyjän sopimusrikkomuksia vastaan. Tavaran kauppoihin liittyy sekä kuluttajankaupoissa että muissa [...]
Työnantajana olemiseen liittyy paljon sääntöjä ja velvollisuuksia. Työsuhteessa palkanmaksun lisäksi työnantajan tulee esimerkiksi huolehtia työturvallisuudesta, edistää työntekijöiden keskinäisiä suhteita työpaikalla sekä olla selvillä työsopimuksen solmimiseen ja päättämiseen liittyvistä säännöistä. Varsinkin työntekijän palkkaamiseen ja työsuhteen päättämiseen liittyy paljon sääntelyä, joka olisi syytä huomioida aina, kun työsuhteita ollaan luomassa tai päättämässä. Esimerkiksi [...]
Kun työsuhde päättyy, päättyy myös palkanmaksukautesi. Työnantajan on siis maksettava viimeinen palkka sinä päivänä, kun työsuhde päättyy. Jos työnantajan palkanmaksu myöhästyy tästä, on työntekijällä oikeus korkolain mukaisen viivästyskoron lisäksi myös tavanomaiseen palkkaan odotuspäiviltä. Tämä odotusajan palkka maksetaan kuitenkin korkeintaan kuudelta päivältä. Jos työsuhdesaatava on selvä eli perustuu tavanomaiseen palkanmaksuun tai [...]
Työntekijän työsuhde voi päättyä työnantajan aloitteesta irtisanomisella tai työsopimuksen purkamisella. Molempien toimenpiteiden lopputuloksena on se, että työntekijän työsuhde päättyy. Työsopimuksen irtisanominen tarkoittaa, että työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisajan pituus riippuu työntekijän työsuhteen siihenastisesta kestosta. Työsopimuksen purkamisessa ei noudateta irtisanomisaikaa, vaan työsuhde loppuu välittömästi. Kun työsuhde irtisanotaan, on työntekijällä velvollisuus tehdä [...]
