Rikosasian asianomistajana oleminen tarkoittaa, että sinuun on kohdistunut rikos, eli olet rikoksen uhri. Kun rikosasia etenee käräjäoikeuteen, saat käräjäoikeudelta liudan kirjeitä. Kirjeissä sinua pyydetään esimerkiksi toimittamaan kirjalliset vaatimukset ja sinut kutsutaan kuultavaksi käräjäoikeuden istuntoon. Tässä vaiheessa olisi hyvä miettiä, tarvitsetko juridista apua asiasi hoitamiseen.

Rikosoikeudenkäynnissä lähtökohtana on, että syyttäjä vaatii rikoksentekijälle rangaistusta rikoksesta. Asianomistajana tämä tarkoittaa sinulle sitä, ettet ole lähtökohtaisesti vastuussa rikoksen toteennäyttämisestä. Asianomistajan rooli on yleensä rikokseen liittyvistä tapahtumista ja olosuhteista kertominen, sekä rikoksen asianomistajalle aiheuttamien negatiivisten seurausten esiin tuominen.

Asianomistajana eli rikoksen uhrina sinulla on oikeus korvaukseen rikoksen aiheuttamasta vahingosta. Tämä koskee ensinnäkin rikoksen aiheuttamaa kipua, särkyä ja tilapäistä haittaa sekä joissain tapauksissa myös rikoksen aiheuttaman kärsimyksen korvaamista. Jos rikos on aiheuttanut pysyviä haittoja, kuten pysyviä arpia tai vammautumista, tulee pysyvä haittakin korvattavaksi. Henkilövahinkojen lisäksi myös rikoksen aiheuttamat esinevahingot voidaan vaatia korvattaviksi rikoksentekijältä.

Korvausta pitää vaatia käräjäoikeudessa. Asianomistajan kirjalliset vaatimukset, jotka käräjäoikeus pyytää asianomistajaa toimittamaan, koskevat näitä rikosvahingon korvaamiseen liittyviä vaatimuksia. Korvauksen lajin ja määrän arvioinnissa sekä niiden perustelemisessa sinua voi auttaa lakimies.

Jos rikoksentekijä ei maksa tuomittuja korvauksia, niin rikosvahingon korvaamista voi hakea Valtiokonttorilta. Valtiokonttori maksaa korvauksen rikoksentekijän sijasta, jolloin sinun asianomistajana ei tarvitse odottaa, jos korvauksia saisi vaikkapa ulosoton kautta rikoksentekijältä. Valtiokonttori tekee suorittamiinsa korvauksiin perusvähennyksen ennen niiden maksamista, ja perusvähennyksen määrä on tällä hetkellä 210 euroa.