Hätävarjelun on oltava välttämätöntä, jotta se olisi oikeutettua. Ratkaisussa KKO 2020:88 oli kyse tapauksesta, jossa B oli pahoinpidellyt puolisoaan A:ta ja heidän kahta 9–10-vuotiasta lastaan sekä uhannut tappaa A:n. A oli tämän jälkeen lyönyt pitkäteräisellä veitsellä B:tä kahdesti selkään. Korkein oikeus arvioi sitä, oliko A toiminut hätävarjelutilanteessa. Rikoslain 4 luvun 4 [...]
Ratkaisussa KKO 2020:76 työntekijä nosti yli kahden vuoden kuluttua työsuhteensa päättymisestä palkkasaatavaa koskevan kanteen. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Työsopimuslaissa säädetään, että työsuhteen päätyttyä palkkasaatava raukeaa, [...]
Asunto-osakeyhtiölain lähtökohta on, että osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutostöitä osakehuoneistossa. Yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa tehtävät muutostyöt edellyttävät kuitenkin yhtiön suostumuksen. Ratkaisussa KKO 2021:32 oli kyse siitä, saiko osakkeenomistaja asentaa ilmalämpöpumpun huoneiston ja parvekkeen väliseen ulkoseinään. Korkein oikeus totesi, että muutostyöoikeuden on vakiintuneesti katsottu koskevan huoneiston sisäpuolisia toimenpiteitä ja että [...]
Sopimussakolla tarkoitetaan sopimukseen otettua ehtoa siitä, että sopimusta rikkonut osapuoli joutuu maksamaan toiselle osapuolelle tietyn korvauksen. Sopimukseen voidaan ottaa esimerkiksi ehto, jonka mukaan salassapitovelvollisuuden rikkoja on velvollinen maksamaan 20.000,00 euroa sen rikkomisesta. Esimerkiksi yritysten välisiin sopimuksiin sovellettavaa selkeää erityislakia ei ole olemassa, vaan niissä noudatetaan sopimuksen ehtoja sekä yleisiä sopimusoikeudellisia [...]
Osakassopimus on sopimus, jonka osakeyhtiön osakkeenomistajat tekevät. Osakassopimuksella voidaan sopia monista asioista, kuten miten yhtiön päätäntävaltaa käytetään ja miten uusia osakkaita otetaan mukaan yhtiöön. Yksi tärkeä osakassopimuksella sovittavista asioista on työntekovelvoite yhtiössä, sekä velvollisuus myydä osakkeet takaisin yhtiölle tai muille osakkeenomistajille, jos osakkeenomistaja lopettaa työskentelyn yhtiössä. Ilman osakassopimusta osakkeen omistamista [...]
Avainhenkilön sitouttaminen toteutetaan useimmiten osakkaaksi kutsumalla, eli antamalla työntekijälle mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita. Osakkaaksi ottaminen voidaan toteuttaa myös siten, että jo olemassa olevat osakkeenomistajat myyvät osan omista osakkeistaan uudelle osakkaalle. Jotta sitouttamistavoite saadaan toteutumaan, tulisi uuden osakkaan kanssa tehdä myös osakassopimus. Osakassopimuksella voidaan sopia osakkeenomistajan työntekovelvollisuudesta sekä siitä, miten osakkeet [...]
Asuntokaupalla tarkoitetaan asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaa. Asuntokauppa poikkeaa säännöiltään kiinteistön kaupasta jonkin verran, vaikka samanlaiset periaatteet koskevat molempia kauppamuotoja. Alta löydät tärkeimpiä asuntokauppoihin liittyviä sääntöjä. Kaupan kohde Asuntokaupassa myydään tyypillisesti osakehuoneisto. Osakehuoneistoon sisältyy varsinaisten asunnon sisätilojen lisäksi myös parveke, jolle on kulkuyhteys vain asunnosta. Samoin varastotilat [...]
Tapauksessa KKO 2021:52 arvioitiin sitä, voiko työaikalainsäädännössä sallittujen ylityömäärien ylittäminen tulla arvioitavaksi työturvallisuuslain vastaisena menettelynä. Tapauksessa yhtiön työntekijät olivat tehneet ylitöitä vähimmillään 111,5 tuntia ja enimmillään 694,75 tuntia yli laissa sallitun ylityön enimmäismäärän. Syyte työturvallisuusrikoksesta perustui siihen, että työnantajan edustajina toimivat A ja B eivät olleet riittävästi seuranneet työntekijöiden ylitöitä [...]
1. Selvitysmenettelyä voidaan käyttää osakeyhtiön toiminnan lopettamiseksi, jos yhtiön varat ylittävät velat. Selvitysmenettelyssä selvitetään yhtiön varallisuustilanne, maksetaan velat ja tilitetään ylijäävät varat osakkeenomistajille. Tämän jälkeen osakeyhtiön toiminta lopetetaan. 2. Selvitysmenettelyn aloittamisesta päättää yhtiökokous 2/3 määräenemmistöllä. Päätöksessä on nimettävä yksi tai useampi selvitysmies, jotka hoitavat yhtiön asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiesten on [...]
Kuluttajansuojalaki määrittelee kuluttajankaupan säännöt. Se on pakottavaa lainsäädäntöä, eikä myyjä voi poiketa sen säännöistä kuluttajan vahingoksi. Kuluttajankaupassa myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja. Ostaja saa ensinnäkin pidättyä maksamasta osan kauppahinnasta tavaran viivÃ
